Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäen blogi

Tekisinkö ulkoportaat valmiista reisilankuista - katso mistä ostat

Sunnuntai 17.5.2020 - Reino Myllymäki

Kirjoitin liki yhdeksän vuotta sitten blogikirjoituksen, josta tuli kestohitti. Kävin koska tahansa tarkistamassa blogikirjoituksiemme lukijamäärät, tämä kirjoitus oli ykkönen: Rakentamismääräyskokoelmasta löytyy portaan kaava (29.6.2011). Appi - nyt jo vainaa - oli silloin pyörätuolissa ja rakensin heidän kotiinsa uudet pääportaat, joista piti tulla niin loivat, että niiden päälle asennettua ramppia pitkin saattoi työntää pyörätuolin ylös ja alas. Päädyin kaltevuuteen 1:5, joka saatiin 45 cm etenemällä ja 9 cm nousulla.

Sisäportaista löytää usein 28 cm etenemän ja 17,5 cm nousun. Kun laskee kaavalla etenemä + 2 * nousu saa molemmissa tapauksissa tulon 63 cm. Se on Rakentamismääräyskokoelman suositus sisäportaille, ulkoportailla luku voi olla 63-66 cm.

Rautakauppojen sivustoja selatessa on tullut vastaan valmiita ns. reisilankkuja, joiden askelmien mitat tuottavat aivan väärät luvut. Ne ovat siten Rakentamismääräyskokoelman vastaisia ja mikä vielä pahempaa: tuottavat portaat, joita on ikävä kävellä.

Tein nyt nettitarkistuksen:

  • Tammiston Puun reisilankkuja myy mm. Kodin Terra, Taloon.com ja Netrauta.fi. Askelman etenemä on 300 mm ja nousu 160 mm. Kaavalla tulee 62 cm, eli himpun liian vähän.
  • FXA:n reisilankkuja myy mm. K-Rauta. Askelman etenemä on 295 mm ja nousu 170 mm. Kaavalla tulee 63,5 cm, joka on ulkoportaiden suositusten mukainen.
  • Bauhausin ja Byggmaxin reisilankuissa näyttää olevan 250 mm etenemä ja 170 mm nousu. Kaavalla tulee 59 cm, joka on selvästi alempi kuin Rakentamismääräyskokoelmassa oleva 63-66 cm. Näistä tehdyt portaat ovat ikävät kävellä.

Valmiista reisilankuista voi siis hyvin tehdä ulkoportaita, kunhan jättää saksalais- ja ruotsalaisrautakauppojen tuotteet ostamatta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakentaminen, kestopuu, ulkorakenteet

Legenda pullotaloista

Tiistai 12.7.2011 - Reino Myllymäki

Moni suomalainen muistaa tarinat 1970-luvun energiakriisin jälkeen rakennetuista ns. pullotaloista. Taloja tiivistettiin kuulemma liikaa, ne eivät "hengittäneet". Mistä seurasi astmaa ja kosteusvaurioita.

Moni edelleen saarnaa höyrynsulkumuovin asentamisen tai tuulensuojalevyjen saumojen teippaamisen haitallisista vaikutuksista. Rakenteiden pitää kuulemma "hengittää". Asiasta keskusteltiin opiskeluaikoinani ja asiakasta keskustellaan yhä edelleen. Legenda elää.

En itsekään pidä höyrynsulkumuovista, sillä sitä on vaikea saada pysymään ehjänä niin rakentamisen kuin käytönkin aikana. Mutta se on tarpeellinen, sillä - erityisesti talvella - rakennuksen sisäpuolella on korkeampi vesihöyryn (oikeampi nimitys olisi vesikaasun) osapaine kuin kylmässä ulkoilmassa. Niin vettä kulkee ilmavirran mukana ulos ja jossain vaiheessa vesi tiivistyy ja rakenteisiin tiivistynyt vesi on lähes aina ongelma. Jos ei tee massiivista kivi- tai hirsitaloa, höyrynsulkumuovin välttämiseksi on vain ns. ulospäin harveneva rakenne. Kuinkahan moni sellaisen viitsii tai osaa rakentaa?

Pullotalo on legenda

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakentaminen, ilmatiiviys, kosteusvaurio, energiankulutus

Rakentamismääräyskokoelmasta löytyy portaan kaava

Keskiviikko 29.6.2011 - Reino Myllymäki

Rakensin juhannuksena portaita anoppilaan. Tarkoitus oli tehdä portaat, jotka mahdollistaisivat sekä sujuvan liikkuumisen kävellen ikäihmisille että portaiden käyttäminen rampin alustana pyörätuolilla avustajan kanssa liikuttaessa. Jälkimmäisessä tapauksessa suositellaan max. 1:5 nousua; jos on tarkoitus kulkea omatoimisesti, pyörätuoliluiskan kaltevuus on 5 % tai 8 %, jos kuuden metrin välein tehdään kahden metrin tasanne.

Olet varmaan sinäkin, lukijani, kävellyt joskus portaita, joissa on ollut mielestäsi jotain outoa. Joskus outous liittyy siihen, että askelmat eivät ole keskenään saman korkuisia tai pituisia. Joskus taas on kysymyksessä silkka mitoitusvirhe.

Päässäni on kaava, jolla olen rakentanut useat hyvänä pidetyt portaat: 2 x nousu + 1 x etenemä = 63 cm. Tällä kaavalla:

  • tavanomaisen sisäportaan (nousu 17,5 cm) etenemän pitää olla 28 cm (63 cm - 2 x 17,5 cm)
  • juhannuksena rakentamani portaan nousuksi tuli 9 cm, jolloin etenemä on 45 cm (63 cm - 2 x 9 cm), jolloin 9 cm : 45 cm = 1:5.
  • pystysuoraan nousevien tikkaiden puolaväliksi tulee 31,5 cm (63 cm - 0 cm)/2
  • kahden askeleen askelman pituus saadaan lisäämällä kaavalla saatuun etenemään 63 cm (63 cm - 2 x 0 cm).

Ihmettelin, mistä moinen hyvin käyttökelpoinen kaava on päähäni jäänyt. Googlettamalla tieto löytyi: rakentamismääräyskokoelmassahan se on. Niinpä tietysti. Ulkona voi käyttää kaavan lopputuloksena suurempaakin lukua kuin tuo 63 cm, ei kuitenkaan suurempaa kuin 66 cm.

Ei muuta kuin hyviä portaita rakentamaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakentaminen, portaat, tikkaat, rakentamismääräyskokoelma

Hajonta huonontaa katetta

Keskiviikko 8.12.2010 klo 22:30 - Reino Myllymäki

Tänään (8.12.2010) Kauppalehden verkkosivuilla julkaistun artikkelin mukaan urakkatarjousten laskeminen tarkasti on menestyksen salaisuus.

Olen pitkälti samaa mieltä. Rakennusliikkeiden pitäisi valita ne kilpailut, joissa ovat mukana ja laskea tarjouksensa tarkasti. Suuri hajonta huonontaa katetta, sillä todennäköisemmin yritys saa sellaisen urakan, jossa tarjouslaskennan hajonnassa on satuttu odotusarvon ala- eikä yläpuolelle. Halvinhan se yleensä urakan saa.

Periaatteessa urakkatarjouksen laskennassa virheitä syntyy määrälaskennassa, hinnoittelussa (kustannuslaskennassa) ja tarjouslaskennassa.

Määrälaskennan virheet syntyvät mittausvirheistä sekä siitä, että jokin olennainen mitattava on yksinkertaisesti jäänyt löytymättä suunnitelmista kokonaan. Määrälaskennan virheiden merkitystä urakkakilpailun lopputulokseen voidaan vähentää rakennuttajan määräluetteloilla, jolloin hinnoitteluun lähtiessä kaikkien tarjoajien lähtötilanne on sama. Ongelma vain on se, että ymmärtävätkö kaukana toisistaan olevat määrälaskijat ja hinnoittelijat toisiaan. Ja voi niissä rakennuttajan määräluetteloissakin olla virheitä, jotka huomataan vasta, kun projekti on pitkällä.

Oma kokemukseni on - tosin muutamien vuosien takaa - että urakkakilpailujen suunnitelmissa ei aina suunnitelmien määrä kohtaa suunniteltavan kohteen kustannusta. Tarkoitan, että piha-aidoista ja -rakennuksista on suhteettoman paljon suunnitelmia verrattuna kustannuksiltaan paljon merkityksellisimpiin asioihin. Ja paljon kustannuksellisia asioita piiloutuu rakennusselostusten yms. tuotekoodien taakse.

Hinnoittelun hajontaa voidaan merkittävästi vähentää ylläpidettyihin panoshinnastoihin perustuvien menekkitiedostojen avulla. Näin määrälaskennan rivi voidaan purkaa työksi, tavaraksi ja palveluksi, jolloin saadaan lisää välineitä kustannuslaskelman hyvyyden tarkistamiseen.

Tarjouslaskentavaiheessa arvioidaan mm. riskit ja asetetaan hankinnoille ja työlle kustannusten nousuvaraukset sekä koko projektille katetavoite. Usein puhutaan erilaisissa markkinatilanteissa vain rakennusliikkeiden erilaisesta katetavoitteen asetannasta, vaikka tosiasiassa monet muut kustannuslaskentaan liittyvät tekijät aiheuttavat hajontaa enemmän.

Suuremmat rakennusliikkeet pystyvät pieniä todennäköisemmin tekemään tiukkoja materiaali- ja alihankintasopimuksia, joiden hintataso saadaan määriteltyä pitkäksi aikaa. Tällöin kustannuslaskentaan saadaan tiukempia panoshintoja ja kustannusten nousuvarauksia ei tarvirta ehkä ollenkaan. Suuremmat rakennusliikkeet pystyvät myös rakentamaan kattavat menekkitiedostot ja panoshinnastot ja niille tarkistus- ja ylläpitomenettelyt. Pienempien rakennusliikkeiden kilpailuetu on muualla, mm. erikoiskohteissa ja pienissä urakoissa.

Suurimpana kustannuslaskennan peikkona pidän - oli kysymys sitten rakennusprojekteista tai tietojärjestelmähankkeista - sitä, että laskelmista joko unohtuu pois tärkeitä kustannustekijöitä tai kustannustekijän hintaa ei tunneta, jolloin hinnaksi voi jäädä nolla. Nolla toteutuu kustannuksena sitten todellisuudessa varsin harvoin.

Hajonta huonontaa katetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tarjouslaskenta, kustannuslaskenta, määrälaskenta, urakkakilpailu, kilpailu-urakointi, rakentaminen